Kuvareportaasi | 1/26
Oletko pohtinut, mitkä värit innostavat sinua ja miksi? Ympäristömme väreillä on meille merkitystä. Sisustuksen, arkkitehtuurin ja vaatetuksen värivalinnoilla on yhteys mielialaamme. Eri värit inspiroivat eri ihmisiä, erityisesti niistä syntyvien mielleyhtymien vuoksi. Värien vaikutusta on tutkittu hoitoympäristöissä, ja on todettu, että värit vaikuttavat potilaiden mielialaan, tunteisiin ja kehoon. Värit luovat visuaalista tunnelmaa, ja vaikuttavat siten viihtyvyyteen ja hyvinvointiin. (Houni, Turpeinen & Vuolasto 2021.) Haluan laajentaa ajatusta hoitoympäristöjen ulkopuolelle, ja pohtia värien merkitystä jokapäiväisessä elämässämme.
Se, millaiset värit meitä miellyttävät, inspiroivat tai energisoivat, on kuitenkin yksilöllistä. Värien kokemiseen liittyy muun muassa erilaisia mielikuvia ja assosiaatiota, joita liitämme tiettyihin väreihin. Rakastan itse kaikkia pastellisävyjä, ne inspiroivat minua ja tuovat mieleeni esimerkiksi Monetin hetkellisyyden kauneutta kuvaavat maalaukset. Olen kuitenkin huomannut, että minulla on yksi väri, jonka näkemisestä piristyn erityisen paljon: PINKKI! Pinkistä minulle tulee mieleen muun muassa kukat, karkit, feminiinisyys ja söpöys. Siispä, tervetuloa matkaan pinkille ”color hunting” -reissulle Turkuun samalla, kun pohdin pinkin värin merkityksiä historiassa ja nykypäivänä!
Kun muutin Turkuun, yksi ensimmäisistä huomioistani oli se, kuinka paljon täällä on vaaleanpunaisia taloja! Lempitaloni Turussa on ehdottomasti Puolalanmäellä, Aurakadun ja Torninkadun risteyksessä sijaitseva Vuorilinna. Pidän sekä Vuorilinnan väreistä, että sen muotoilusta ja auringon säteilyltä näyttävistä koristeluista. Vuorilinnan on suunnitellut Frithiof Strandell (1865-1925), joka on yksi Turun merkittävimmistä (ellei merkittävin) jugendtalojen arkkitehti.

Pinkistä puhuttaessa ei voi sivuuttaa sen vahvaa mielleyhtymää naisellisuuteen ja tyttömäisyyteen. Osoitus värien sosiaalisten roolien muuttuvuudesta on kuitenkin se, että pinkki ei aina ole ollut feminiinisyyteen liittyvä väri. Varhaisissa kristillisissä tauluissa Neitsyt Marialla oli päällään sinistä ja Jeesus-vauvalla usein vaaleanpunaista. Vaaleanpunaisen ajateltiin sopivan pojille, sillä se oli haaleampi versio voiman, veren ja sodan väristä punaisesta ja sininen taas nähtiin hauraana ja heikkona, tytöille sopivana värinä (Roivainen 2016).
Läntisellä rantakadulla sijaitseva P. J. Gylichin suunnittelema Ekblomin talo (1844) upeasti koristellulla parvekkeella tuo ihanasti väriä jokirantaan!


Vasta maailmansotien välisenä aikana ja etenkin sen jälkeen 1950-luvulla värien merkitykset vaihtoivat paikkaansa: sininen liitettiin poikiin, luultavasti sen vuoksi, että sinisestä tuli miehisyyden – univormujen, aseiden ja sodan – merkki (Roivainen 2016). Vaaleanpunainen taas liitettiin tyttöihin, mihin vaikutti muun muassa vuosien 1953–1961 Yhdysvaltojen presidentin vaimo ”Mamie” Eisenhower, joka suosi vaaleanpunaista sekä vaatetuksessaan että sisustuksessaan (Tarajko-Kowalska & Kowalski 2023). Hänestä inspiroituneena vaaleanpunaisista kylpyhuoneista ja keittiöistä tuli erittäin suosittu trendi 50–60-lukujen Yhdysvalloissa. Samoihin aikoihin markkinoille alkoi saapumaan sukupuolille suunnattuja tuotteita, mikä vahvisti vaaleanpunaisen ja sinisen sukupuolittunutta jaottelua. Pinkin värin yhdistyminen leluihin, kuten Barbieen ja Hello Kittyyn, on luonut mielleyhtymän värin leikkisyydestä, mutta myös lapsellisuudesta, epäkypsyydestä ja keinotekoisuudesta (Tarajko-Kowalska & Kowalski 2023). Pinkillä on myös rakkauteen, romantiikkaan sekä eroottisuuteen liittyviä merkityksiä, esimerkiksi erotiikkaliikkeiden kyltit ovat usein pinkkejä. Jos punainen kuvastaa rakkautta, sanoisin pinkin kuvastavan ihastumista.
Kun kulkee Puolalanmäen rautatieaseman puoleisia rappusia, näyttää Turku yhdestä kulmasta kuin kokonaan vaaleanpunaiselta kylältä!

Rakastan tämän kerrostalon (Maariankatu 12) tummemman ja vaaleamman pinkin yhdistelmää – näyttää ihan karkilta!

Pinkkejä puutaloja löytyy eri puolilta Turkua runsain mitoin. Tässä esimerkki Martista!

Ympäri Turkua voi bongata Jade Järvisen taiteella koristeltuja parkkimittareita. Parkkimittarien elävöittäminen taiteella on kiva, katukuvaa piristävä trendi.

2000-luvun alussa pinkki sai uusia merkityksiä Mean Girls -elokuvien ja Paris Hiltonin kaltaisten julkisuuden henkilöiden takia. Pinkistä tuli valtaa ja rahaa symboloiva pinnallisten, tyhmien – tai ennemminkin tyhmiä esittävien – valkoisten nuorten naisten väri. Pinkkiin estetiikkaan liittyvä “bimbous” on usein maski tai suojakuori, jopa tietoinen performanssi, kuten se esimerkiksi Paris Hiltonilla on.
Vuoden 2023 Barbie-elokuva sai myös aikaan uuden pinkin aallon muodissa. Elokuvassa on eri taustoista tulevia, erinäköisiä ja -kokoisia barbeja ja perinteiset sukupuoliroolit ovat käännetty toisin päin: naiset ovat vahvoja toimijoita, miehet taas vähän avuttomia ja hölmöjä. Vaikka elokuva luultavasti pyrki rikkomaan perinteisiä länsimaisen naisen kauneusihanteita, on elokuvan päähenkilö Margot Robbie kuitenkin hoikka, blondi, valkoinen nainen, ja sillä on ollut myös yhteys lisääntyneisiin nukkemaista kehoa tavoitteleviin kauneusoperaatioihin (Enqvist 2023).
Mean Girls, Paris Hilton ja barbit ovat jättäneet pitkäaikaisen jäljen siihen, millaisia mielleyhtymiä pinkistä syntyy, ja miten pinkkiin pukeutuviin ihmisiin suhtaudutaan. Pinkki estetiikka vaatii tänä päivänä rohkeutta ja valmistautumista vähättelevien asenteiden kohtaamiseen, etenkin työelämässä, mutta varmasti myös joissain yliopiston tiedekunnissa. Pinkkiä vaatetusta ei pidetä ”asiallisena” värinä esimerkiksi työhaastatteluun, juuri pinkin värin lapsellisuuteen tai jopa tyhmyyteen liittyvien mielleyhtymien vuoksi.
Turusta löytyy ihana, vaaleanpunaisella ja vihreällä sisustettu kahvila: Rebelle! Kysyin heiltä, mistä tämä vaaleanpunaisen sisustuksen idea lähti. Isabella Forsström, toinen Rebellen omistajista vastasi, että sisustus on inspiroitunut Keski-Euroopan ja Pariisin suloisista kahviloista. He ovat myös saaneet paljon kiitosta kahvilan sisustuksesta ja uskovat sisustuksen väreillä olevan positiivinen vaikutus asiakkaiden mielialaan. Kahvila on vastakohta sille minimalistiselle, puiselle ja maanläheisiä sävyjä rakastavalle pohjoismaiselle sisustustrendille, jota usein näkee.


Luulitko, että unohtaisin virallisen kaupunkieläimemme ja Turun tärkeimmän vaaleanpunaisen elementin? No en tietenkään! Posankka, tämä Alvar Gullichsenin vuonna 1999 suunnittelema söpö ja kummallinen kumiankan ja marsipaanipossun risteymä Helsingintien varrella saa varmasti kaikille Turkuun saapuville hymyn huulille. Posankka on oiva esimerkki siitä, kuinka katutaide voi piristää, hymyilyttää ja herättää ajatuksia.

Pinkki on edelleen hyvin sukupuolittunut väri. Naiseuteen liittyviä mielleyhtymiä ei pysty erottamaan pinkistä, sillä sitä käytetään hyvin laajasti naisiin liittyvien asioiden symbolina, ehkä tunnetuimpana esimerkkinä on rinta- ja gynekologisten syöpien tutkimukselle keräävä Roosa-nauha kampanja. Se, että vaaleanpunaista käytetään vahvistamaan sukupuolijakoa lasten pukeutumisessa, on mielestäni ongelmallista. Olen yllättävän usein törmännyt tehdessäni keikkatöitä päiväkodeissa pieniin poikiin, joilla on älyttömän suurta vihaa ja inhoa pinkkiä ja kaikkea tyttömäistä kohtaan. Ei siis ihme, että pinkkiä estetiikkaa ajatellaan tyttömäiseksi, lapselliseksi ja jopa ällöttäväksi, kun lapset oppivat jo niin pienestä asti yhdistämään sen poikien järkevien lelujen ja vaatteiden vastakohdaksi, ”tyttöjen jutuksi”.
Pinkistä väristä syntyviä mielleyhtymiä ei pysty täysin estämään, mutta täytyy muistaa, että eihän mikään väri luontaisesti liity sukupuoliin tai luonteenpiirteisiin millään tavalla. Haluaisin ottaa etäisyyttä siihen, että pinkin estetiikan usein oletetaan kantavan vahvoja identiteettiin liittyviä sanomia mukanaan. Joillekin se sitä varmasti onkin, mutta pinkki on loppujen lopuksi vain väri muiden joukossa.
Mielleyhtymät, joita minulla nousee pinkistä (kukat, karkit, feminiinisyys, söpöys), ovat kaikki kulttuurisesti rakentuneita, paitsi kukat: vain niillä on luontainen yhteys pinkkiin. Kesäisin suurin osa ihmisistä on iloisempia ja pirteämpiä, kun puissa on lehdet, kukat kukkivat ja aurinko paistaa. Kukat elävöittävät kaupunkeja kesäisin, sekä kauniin kukan löytäminen metsästä tai kukkien saaminen lahjaksi ilahduttaa. Talvisin, kun kukat eivät kuki ja luonto on miltei väritöntä, rakennetun ympäristön ja sisustuksen värien merkitys korostuu. Ehkäpä juuri siksi niillä väreillä, joita löytyy elävästä kasvillisuudesta kuten kukista, on piristävä, elävöittävä vaikutus, ja harmaalla ja mustalla, jotka luonnossa ovat ennemminkin elotonta materiaa kuten kiveä, on usein masentavampi vaikutus mielialaamme.
Kun ympäristömme, sekä fyysinen, henkinen että kulttuurinen, on harmaata, tarvitsemme sinne lisää värejä, eloa! Siksi väitän, että inspiroivien, energisoivien tai mieltä rauhoittavien värien lisääminen ympäristöön, oli se sitten vaatetukseen, sisustukseen tai arkkitehtuuriin, on erittäin tärkeää.
Kirjallisuus:
Enqvist, Niina 2023: Barbie-elokuva on vuoden suurin viihdeilmiö, ja siihen liittyy monta kiinnostavaa seikkaa. Helsingin Sanomat 15.12.2023.
Houni, Pia; Turpeinen, Isto; Vuolasto, Johanna 2021. Värit vaikuttavat kokonaisvaltaisesti. Teoksessa Taidetta! Kulttuurihyvinvoinnin käsikirja. Taiteen edistämiskeskus, Helsinki. s. 69-72.
Roivainen, Päivi 2016. Sukupuoli lastenvaatteiden väreissä ja kuvioissa. Teoksessa Puettu lapsuus. Löytöretkiä lastenvaatteiden saarille. Kansatieteellinen arkisto 56. Suomen muinaismuistoyhdistys, Helsinki. s. 223-239.
Tarajko-Kowalska, J., & Kowalski, P. (2023). “Pretty in Pink”—The Pink Color in Architecture and the Built Environment: Symbolism, Traditions, and Contemporary Applications. Arts, 12(4), 161.