MIKÄ AFFEKTI?

Mediatutkimuksen oppiaine keskittyy mediakulttuuriin ja -teknologiaan. Oppiaineen vahvuusalueita ovat elokuva- ja televisiotutkimus, populaarikulttuurin tutkimus, mediafilosofia, feministinen mediatutkimus, digitaalisen median tutkimus ja retoriikan tutkimus. Mediatutkimuksen opinnot antavat valmiuksia ymmärtää ja eritellä mediakulttuuria historiallisina, teknologisina, yhteiskunnallisina ja esteettisinä ilmiöinä.

Mediatutkimus perehdyttää opiskelijat medioiden teknologiseen ja kulttuuriseen historiaan, tutkimusmenetelmiin ja -käsitteisiin sekä oppialan teoreettisiin ja metodologisiin perusteisiin. Oppiaine ei tähtää media-alan ammatilliseen koulutukseen. Pyrkimyksenä on kouluttaa kriittisiä, laajasti mediakulttuurin kysymyksiin perehtyneitä asiantuntijoita, jotka voivat sijoittua tutkimus- ja opetustoiminnan, alan yritysten tai julkishallinnon palvelukseen.

Mediatutkimuksen aine- ja syventävissä opinnoissa on runsaasti valinnaisuutta, mikä mahdollistaa erikoistumisen opiskelijaa kiinnostaviin teemoihin, aineistoihin ja ilmiöihin. Opetettavat erikoiskurssit vaihtuvat vuosittain, teemoja ovat olleet mm. pornografia, Euroviisut ja suomalaiset elokuvat (2018-2019). Pakolliset osiot koostuvat seminaarien lisäksi menetelmä- ja teoriaopinnoista. Harjoittelun voi sisällyttää sekä aine- että syventäviin opintoihin. Opetus on ensisijaisesti kontakti-ja monimuoto-opetusta: seminaareja, luentoja, essee suorituksia sekä pienryhmiä, joissa hyödynnetään verkko-oppimisalustoja.

Mediatutkimuksen HuK-tutkinto väh.    180 op

Mediatutkimuksen, taidehistorian ja musiikkitieteen perusopinnot 25op

Mediatutkimuksen aineopinnot 45op

Käytäntöjä, käsitteitä, teorioita, yhteensä 20op

Media ja verkostot 5op

Mediahistoriaja-arkistot 5op

Mediatutkimuksen menetelmiä I: teksti, kerronta, tulkinta 5op

Mediatutkimuksen menetelmiä II: totanto, käyttö ja yleisöt 5op

Sivuainekokonaisuus väh.25op

Kieli- ja viestintäopinnot 15op

Muut opinnot

Musiikkitieteessä tarkastellaan musiikkia sen eri muodoissa ja se tarjoaa keinoja kuulla, tulkita, selittää ja hyödyntää soivaa kulttuuria.

Turun yliopiston musiikkitieteen oppiaineessa korostuu musiikin kulttuurinen tutkimus. Tarkastelun kohteet ulottuvat populaarimusiikista klassiseen musiikkiin, valtavirran musiikista marginaaliin, elokuva-, tv- ja pelimusiikkiin sekä äänisuunnitteluun.Musiikkitieteen opiskelu kehittää monipuolisia valmiuksia tuottaa soivaa kulttuuria koskevaa tietoa ja musiikkitieteilijän ammattikuva onkin laaja ulottuen musiikkiteollisuudesta musiikkikritiikkiin ja kulttuurihallinnollisiin tehtäviin.

Musiikkitieteen HuK-tutkinto väh.    180 op

Mediatutkimuksen, taidehistorian ja musiikkitieteen perusopinnot 25op

Musiikkitiede, aineopinnot väh.    45 op 

Musiikintutkimuksen perusteet 5op

Länsimainen klassinen musiikki 5op

Populaarimusiikki 5op

Työelämävalmiudet I, 5op

Menetelmäopinnot I väh. 10op

Musiikin analyysi ja tulkinta I 5-10op

Laadulliset ja historialliset menetelmät I, musiikkitiede 5-10   

Musiikintutkimuksen suuntauksia ja erityiskysymyksiä I väh. 5op

Suomalainen musiikki 5op

Musiikki, media ja nykykulttuuri I 5op

Harjoittelu 5op

Muu ala I, 5op

Aineopintojen seminaari ja HuK-tutkielma, musiikkitiede 10op

Sivuainekokonaisuus väh.25op

Kieli- ja viestintäopinnot 15op

Muut opinnot

Musiikkitieteen FM-tutkinto väh.    120 op

Musiikkitiede, syventävät opinnot väh. 80op

Menetelmäopinnot II 10op

Musiikin analyysi ja tulkinta II 5op    

Laadulliset ja historialliset menetelmät II  5op

Musiikintutkimuksen suuntauksia ja erityiskysymyksiä II väh. 20op

Populaarimusiikin erityiskysymyksiä 5-10op

Klassisen musiikin erityiskysymyksiä 5-10op

Musiikki, media ja nykykulttuuri II 5-10op

Musiikin filosofia, estetiikka ja ääniympäristö 5-10op

Työelämävalmiudet II 5-10op

Harjoittelu II 5op

Muu ala II 5-10op  

Pro gradu -seminaari 10op

Pro gradu -tutkielma 40op

Sivuaine- ja muut opinnot 25-40op

Kurssien tarkemmat, lukuvuosittain päivittyvät kuvaukset löytyvät Pepistä: HUK ja FM

Taidehistoria tarkastelee visuaalisen kulttuurin historiaa ja nykypäivää. Taidehistoria opettaa tulkitsemaan ja analysoimaan koko visuaalista kulttuuria taiteesta rakennettuun ympäristöön ja arkisiin kuvaesityksiin. Taidehistorian alaan kuuluvat muun muassa kuvataide, arkkitehtuuri, taiteen instituutiot, taideteollisuus sekä erilaiset historiallisesti muuttuvat taidekäsitykset ja -teoriat. Turun yliopistossa taidehistorian opetuksen keskeisimpiä alueita ovat kuvataide ja kuvakulttuurit 1800-luvun lopulta nykypäivään, taideteoreettiset ja -filosofiset kysymykset, sekä esimerkiksi sukupuolen ja tekijyyden tematiikat.

Taidehistorian opinnot tarjoavat valmiudet työskennellä laaja-alaisesti taiteen ja kulttuurin kentällä esimerkiksi museoissa ja muissa näyttelyinstituutioissa, kriitikon työssä sekä alan opetus- ja tutkimustehtävissä. Omat kiinnostuksen kohteet ja valitut kurssit yhdessä sivuaineiden kanssa ohjaavat suuntautumista työelämään.

Pakollisten opintojen lisäksi opiskelijan tulee suorittaa erikoiskursseja, jotka vaihtelevat vuosittain. Erikoiskurssit keskittyvät taiteen eri aikakausiin sekä keskeisiin teemoihin, joista valitsemalla opiskelijalla on mahdollisuus paneutua itseään kiinnostaviin aiheisiin. Erikoiskurssien teemoja ovat esimerkiksi arkkitehtuuri ja tila, taide ja sukupuoli sekä taide ja yhteiskunta.

Aineopinnoissa yleisin kurssien suoritustapa on luentojen ja seminaarien lisäksi essee, mutta myös oppimispäiväkirjat ja tentit ovat tavallisia. Luentojen lisäksi kursseihin voi sisältyä erilaisia ekskursioita esimerkiksi Turun alueen museoihin ja taidegallerioihin. Monia kursseja järjestetään yhteistyönä mediatutkimuksen ja musiikkitieteen lisäksi esimerkiksi historia-aineiden, arkeologian, kirjallisuudentutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen kanssa. Opetus tapahtuu pääsääntöisesti suomeksi, mutta kurssilukemistot ovat usein englanninkielisiä. Kursseja voi suorittaa myös itsenäisesti ympäri vuoden joko tenttimällä tai esseesuorituksena. Ohjeet itsenäiseen suorittamiseen, vaadittavat kirjalistat sekä vastuuopettajan tiedot löytyvät opinto-oppaasta.

Taidehistorian HuK-tutkinto väh.    180 op

Mediatutkimuksen, taidehistorian ja musiikkitieteen perusopinnot 25op

Taidehistorian aineopinnot 45op

Maailman taide 5op

Suomen taide 5op

Museoinstituution historia ja kritiikki 5op

Taidehistorian teoriat ja metodit 5op

Taidehistorian teoriat ja metodit: harjoituskurssi 5op

Erikoiskurssit 10op

Taidehistorian kaudet 5-10op

Antiikin taide 5op

Keskiajan taide 5op

Renesanssin ja varhaisen uuden ajan taide 5op

1800-luvun taide 5op

Taiteen modernismi 5op

Nykytaide 5op

Näkökulmia ja teemoja 0-5op

Taiteen lajit ja mediumit 5op

Arkkitehtuuri ja tila 5op

Taide ja yhteiskunta 5op

Taide ja sukupuoli 5op

Valinnainen teema I 5op

Harjoittelu tai käytänön työ I 5op

Taidehistorian kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma 10op

Sivuainekokonaisuus väh.25op

Kieli- ja viestintäopinnot 15op

Muut opinnot

Taidehistorian FM-tutkinto, väh. 120op

Taidehistorian syventävät opinnot 80op

Taidehistorian klassikot 5op

Estetiikka ja taideteoria 5op

Teorianmuodostus ja metodologiat yht 10op

Taidehistorian teorianmuodostus ja metodologiat 5op

Taidehistorian teorianmuodostus ja metodologiat: harjoituskurssi 5op

Erikoiskurssit yht. 10op

Ajankohtaisia taidehistorian kysymyksiä 5op

Tutkielmaa tukevat taidehistorian projektiopinnot 5op

Valinnainen teema II 5op

Harjoittelu tai käytännön työ II 5op

Taidehistorian maisteriseminaari I 5op

Taidehistorian maisteriseminaari II 5op

Pro gradu -tutkielma, taidehistoria 40op

Sivuaine- ja muut opinnot 25-40op

Kurssien tarkemmat, lukuvuosittain päivittyvät kuvaukset löytyvät Pepistä: HUK ja FM

2017

Teoriakysymys: Vastaa valintakoekirjan Taide, kokemus ja maailma. Risteyksiä tieteidenväliseen taiteiden tutkimukseen (toim. Yrjö Heinonen. Turku: Utukirjat 2014) perusteella. Kirjoita essee, jonka otsikko on ”Sukupuoli kuvan ja äänen tutkimuksessa”. Vastauksen maksimipituus on yksi konseptiarkki (4 sivua).

Analyysitehtävä: Valintakokeen toisessa osiossa sinulle esitetään noin 5 minuutin mittainen av-näyte. Tehtävän tarkoitus on testata audiovisuaalisten aineistojen analyysitaitoa. Näyte esitetään kokeen alussa kahdesti. Välissä on 3 minuutin tauko, jolloin voit kirjoittaa muistiinpanoja. Lisäksi näyte esitetään kolmannen kerran kello 14.30.

Näyte on videotaiteilija Tommi Matikan teos Beautiful Poison vs. Angel Eyes. Analysoi teoksesta esimerkiksi kuvaa, ääntä ja niiden suhdetta, rytmiä, tarinallisuutta ja katsojan asemaa. Analyysin tavoitteena ei ole arvioida tai arvottaa näytettä, vaan tulkita ja eritellä sitä. Voit käyttää apuna pääsykoekirjan sisältöä.

2018

Teoriakysymys: Minkälaisilla tavoilla tekijyys on ymmärretty taiteidentutkimuksessa? Vastaa valintakoekirjan Taide, kokemus ja maailma. Risteyksiä tieteidenväliseen taiteiden tutkimukseen (toim. Yrjö Heinonen. Turku: Utukirjat 2014) perusteella. Vastauksen maksimipituus on yksi konseptiarkki (4 sivua).

Analyysitehtävä: Valintakokeen toisessa osiossa sinulle esitetään noin 5 minuutin mittainen av-näyte. Tehtävän tarkoitus on testata audiovisuaalisten aineistojen analyysitaitoa. Näyte esitetään kokeen alussa kahdesti. Välissä on 3 minuutin tauko, jolloin voit kirjoittaa muistiinpanoja. Lisäksi näyte esitetään kolmannen kerran kello 14.30.

Näyte on musiikkivideo Björkin kappaleesta Utopia(2017). Analysoi videon ilmaisukeinoja (esim. kuva, ääni, rytmi, tarinallisuus, tekijyys, katsojan asemointi) ja tematiikkaa. Otsikoi vastauksesi tekstisi teemojen mukaan. Analyysin tavoitteena ei ole arvioida tai arvottaa näytettä, vaan tulkita ja eritellä sitä. Voit käyttää apuna pääsykoekirjan sisältöä.

Taiteiden tutkimuksen peruskäsitteet:

Tähän asti tentissä on ollut kaksi tehtävää, ensimmäisessä on selitetty lyhyesti käsitteitä, kuten internediaalisuus tai hermeneuttinen kehä. Vastauksen pituus lauseesta puoleen sivuun.

Toinen kysymys on ollut esseekysymys, jossa kaksi aihevaihtoehtoa. Perinteisiä esseekysymyksen aiheita, osassa myös esimerkiksi oman taide/genre/teos/tms. käsityksen pohdintaa suhteessa johonkin luennolla annettuun esimerkkiin tai käsitteeseen.

Näkökulmia kuviin ja ääniin:

Selitä termit: haptinen visuaalisuus, toksinen maskuliinisuus

Muuttuva taide ja kulttuuri: 

Kotitentissä tehtävänä on kirjoittaa reflektoiva essee, jonka aihepiirinä ovat seuraavat kysymykset:

Miten tarinoita on kerrottu ja kerrotaan kuvallisesti, sanallisesti, äänellisesti? Miten arkkitehtuurin ja kaupunkien muodot osallistuvat yhteisölliseen kerrontaan? Minkälaisia yhteisöllisiä merkityksiä tarinoilla on? Minkälaisten välineiden – mediumien – kautta kertomukset välittyvät? Miten tarinat ja kertomukset rakentavat todellisuutta? Mikä merkitys mediumeilla ja teknologioilla on? Minkälaisia jatkuvuuksia ja murroksia länsimaisessa kulttuurissa on?Pohdi esseessä ainakin muutamaa näistä kysymyksistä; hahmottele kirjoituksellesi näkökulma ja anna sille otsikko.

Aloita essee kertomalla, minkälaisen teeman olet kirjoituksellesi muotoillut. Muista käyttää esimerkkejä havainnollistaaksesi ajatuksiasi! Muista myös, että tässä kotitentissä on tarkoitus osoittaa, että on tutustunut kurssin kirjallisuuteen: sinun on siis viitattava vähintään kolmeen tekstiin esseessäsi. Luentojen tarkoitus puolestaan on auttaa rakentamaan yleiskuvaa ja sitoa asioita yhteen; myös luentoihin saa viitata. Kotitentin suosituspituus on n 6 liuskaa (n 1500 sanaa) ja se palautetaan Moodle-alueen tehtävälaatikkoon.